Ulkoasiainministeri Väyrysen ent. Neuvostoliiton avustuskonferenssissa Washingtonissa 22.1.1992 pitämä ruoka-apua käsittelevä puhe
Suomi aloitti entisen Neuvostoliiton avustamisen jo pari vuotta sitten erityisesti ympäristön suojelun ja maatalouden aloilla. Nyt olemme valmiit tehostamaan toimintaamme. Toivon, että kaikki tämän pöydän ympärillä edustettuina olevat maat ja instituutiot ryhtyvät tehokkaaseen toimintaan Venäjän ja muiden IVY:n jäsenvaltioiden auttamiseksi. Tämä on tärkeää vakauden edistämiseksi tuolla alueella. Tässä meillä on suuri yhteinen etu. Meidän on toimittava heti, asettamatta toiminnallemme uusia ehtoja.
Suomi on päättänyt myöntää noin 100 milj. dollaria lahja-apuna ja luottoina Venäjälle ja Baltian maille humanitaarisena apuna lähinnä ruokatoimituksina. Suomelle Venäjän auttaminen on helppoa, kun meillä on pitkä yhteinen raja. Siksi Suomi voisi toimia myös porttina, jonka kautta muiden maiden apua voitaisiin toimittaa Venäjälle.
Suomen kautta on hyvät yhteydet Moskovan ja Pietarin suurkaupunkialueille, joilla avun tarpeen oletetaan olevan erityisen suuren. Suomella on 20 satamaa, joista kolme soveltuu hyvin laajamittaisiin viljakuljetuksiin ja tilapäiseen varastointiin. Suomi myöntää 75 %:n alennuksen apukuljetuksiin liittyvistä väylämaksuista. On huomattava, että Suomella ja Venäjällä on yhteinen raideleveys, mikä helpottaa kuljetuksia.
Samaan aikaan, kun annamme humanitaarista ruoka-apua IVY- maille, meidän on aloitettava tekninen apu heidän maataloutensa ja heidän taloudellisen perusrakenteessa kehittämiseksi. Suomi on aloittanut tämän toiminnan jo pari vuotta sitten. Myös tässä toiminnassa olemme voineet käyttää hyödyksi asemaamme Venäjän naapurina. Tässä yhteydessä haluaisin tuoda esiin yleisemmän näkökohdan, joka liittyy asialistamme kaikkiin osiin. Myönteisten tulosten aikaansaaminen venäjän ja muiden IVY:n jäsenmaiden kehityksessä on hyvin vaikeaa, siksi voisi olla viisasta, että me aluksi suuntaisimme oleellisen osan toiminnastamme niille alueille, joilla uudistusten toteuttaminen ja kehityksen aikaansaaminen on helpointa. Tässä yhteydessä haluan mainita Pietarin, Karjalan ja Muurmanskin alueet. Ne ovat ainoat entisen Neuvostoliiton osat jotka rajoittuvat kehittyneeseen läntiseen markkinatalousmaahan, Norjaan ja Suomeen. Näillä alueilla yhteistyö voisi tukeutua Norjan ja Suomen talouden perusrakenteeseen ja palveluihin. Nämä Venäjän osat voisivat toimia uudistusten ja kehityksen "laboratoriona", josta saatavat kokemukset voitaisiin hyödyntää muualla aikaisemman Neuvostoliiton alueella.
Suomi on joka tapauksessa aloittamassa laaja-alainen yhteistyön Venäjän hallituksen kanssa näiden alueiden kehittämiseksi. Tämän yhteistyön puitesopimus allekirjoitettiin viime maanantaina Helsingissä 1. varapääministeri Burbulisin virallisen vierailun yhteydessä.