Puolustusministeri Anneli Taina Suomen kodinkonehuoltojen liitto ry:n liittokokouksessa Tampereella 26.9.1998

Luonnos 3.

Arvoisat kuulijat!
Hallituksen omaksuma määrätietoinen toimintalinja on taannut maallemme
nopean ja vakaan talouskasvun jo usean vuoden ajan. Myös yritysten
ja yrittäjien toimintaedellytyksiä sekä työllisyyttä on voitu parantaa ja täten
kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus on kehittynyt myönteisesti. Ensi
vuoden valtion tulo- ja menoarvio on laman jäljiltä ensimmäinen, joka
pienentää reaalisesti valtion nettovelkaa.
Valtio ei voi velkaantua lisää nousukauden aikana vaan velkoja on
mahdollisuuksien mukaan pyrittävä lyhentämään. Tämän vuoksi hallitus sopi
lisäleikkauksista seuraavan vuoden talousarvioesitykseen. Nykyinen hallitus
jättääkin tässä suhteessa edeltäjäänsä paremman perinnön
seuraajalleen.
Viime toukokuussa tehty päätös Suomen liittymisestä Euroopan talous- ja
rahaunionin kolmanteen vaiheeseen luo edellytykset vakaan talouspolitiikan
harjoittamiselle ja työttömyyden kestävälle alentamiselle myös tulevaisuudessa.
Ratkaisu on osoittautunut maamme kannalta ainoaksi oikeaksi.

Maailmantaloutta koetelleiden Venäjän ja Aasian talouskriisien aikana
Suomen markka on ulkoisista epävarmuustekijöistä huolimatta säilyttänyt
vakaan arvonsa ja korkotaso on säilynyt alhaisena. EMU-päätöksen vaikutus
myönteiseen kehitykseen on merkittävä.
Myös kotimarkkinakysyntä on kehittynyt suotuisasti. Perusteita
talousennusteiden heikentämiselle ei tässä mielessä ole. Taloutemme
perusrakenteet ovat nyt selvästi paremmassa kunnossa kuin ennen romahdusta.
Olemme siis taloutemme suhteen varustautuneet hyvin tulevaisuuden
haasteisiin.
Terveen yritystoiminnan kannustaminen ja sitä kautta uusien työpaikkojen
synnyttäminen yksityiselle sektorille on ainoa keino parantaa kestävästi
työllisyyttämme. Pysyviä työpaikkoja ei ole mahdollista luoda julkista sektoria
kasvattamalla vaan ne syntyvät nimenomaan pieniin ja keskisuuriin
yrityksiin. Kun valtiontalous on tasapainossa, on olemassa hyvät edellytykset
alhaiselle korkotasolle. Tämä tukee kysyntää ja investointeja sekä
edelleen yritystoimintaa maassamme.
Vientivetoinen tavarantuotannon kasvattaminen saattoi kansantaloutemme
kaivatulle kasvu-uralle ja nosti maamme lamasta. Tämän sinänsä
oikean strategian tueksi kaivataan myös kehittynyttä palveluiden kysyntää
ja niiden tuotantoa. Yksityisten palveluiden osuus kansantaloudestamme
on kasvusta huolimatta kansainvälisesti tarkastellen edelleen suhteellisen
alhainen. Tämä onkin eräs syy siihen, että työttömyysprosentti on maassamme
edelleen liian korkea huolimatta jo muutaman vuoden jatkuneesta
noususuhdanteesta.

Palvelusektori ei ole mielestäni saavuttanut sitä laajuutta, joka sillä pitäisi
Suomessa olla. Tämä on helposti todettavissa jokapäiväisessä elämässämme.
Tankkaamme automme itse, haemme lounaamme noutopöydästä
ja pakkaamme ostoksemme itse valintamyymälässä. Miksi sitten on
näin? Työtä ja tekijöitä kyllä olisi riittävästi. Eräs keskeinen syy on välillisten
työvoimakustannusten erittäin korkea taso.
Kaiken kaikkiaan työnantajan maksamat palkkaan kuuluvat sivukulut on
pidettävä kohtuullisella tasolla. Eläkepoliittiset ratkaisut ja verotuksen
keventäminen ovat merkittävällä tavalla hillinneet sivukulujen nousua.
Palkansaajien osuutta ansioturvan, lähinnä työttömyysturvan ja eläkkeiden,
rahoituksesta voidaan lisätä jos ansiotulojen verotusta samalla kevennetään.
Sosiaaliturvan rahoituksen selkiyttäminen on otettava esityslistalle
ensimmäisten joukossa neuvoteltaessa uuden hallituksen ohjelmasta.
Toinen palvelujen kysyntää rajoittava tekijä on tuloverotuksen liian korkea
taso. Palkkatuloista käteen jäävä osuus kuluu asumiseen ja muihin
välttämättömiin elämisen kustannuksiin. Palveluiden ostamiseen ei yksinkertaisesti
tahdo jäädä rahaa. Hallitus kiinnitti tähän ongelmaan huomiota jo
hallitusohjelmassa ja päätti alentaa tuloverotusta yrittämisen ja työnteon
kannattavuuden parantamiseksi.
Keskivertopalkansaajan tuloveroprosentti putoaa ensi vuodeksi 35 prosenttiin,
kun vastaava luku oli vaalikauden alkaessa 38. Kuluvalla vaalikaudella
palkansaajien, eläkeläisten ja yrittäjien ansiotulojen verotusta on
kevennetty yhteensä yli 13 miljardilla markalla. Yrittäjien kannalta erityisen
merkittävää on henkilöyhtiöiden verotuksessa tapahtunut kevennys.

Suunta verotuksen keventämisessä on oikea ja myös tulevan hallituksen
on jatkettava samalla linjalla. Vain näin voidaan taata se, että työ ja yrittäminen
ovat arvossaan tulevaisuuden Suomessa. Konkreettisena tavoitteena
on oltava se, että bruttoansioiden kasvun on lisättävä kaikissa tapauksissa
käytettävissä olevia tuloja nykyistä enemmän.
Verotusta ei jatkossakaan voida ajatella kevennettävän velkarahalla vaan
se on sidottava valtiontalouden liikkumavaraan, jota työttömyyden
aleneminen ja velan määrän pieneneminen tuovat. On tärkeää, että tällainen
liikkumavara käytetään verotuksen keventämiseen julkisen talouden
menonlisäysten sijaan. Jotta merkittävä verojen ja maksujen vähennys
olisi ylipäätään mahdollinen, on veroilla ja maksuilla ylläpidettävien etuuksien
tasoa oltava valmius tarkistaa. Myös palvelujärjestelmän rakenteiden
uudistamista on jatkettava.
Verotuksessa tehtyjen parannusten lisäksi on uudistuksia tehty myös työelämän
joustavoittamiseksi. Yrittäjien asemaa on parannettu esimerkiksi
helpottamalla määräaikaisten työsuhteiden käyttöä palvelualoilla ja kehittämällä
yritystasoista sopimista. Meillä on kuitenkin vielä parantamisen
varaa työvoiman ammatillisessa ja maantieteellisessä liikkuvuudessa,
työaikojen joustavuudessa ja monessa muussa työelämän pelisääntöihin
liittyvässä asiassa.
Koulutusjärjestelmämme on kyettävä toteuttamaan elinikäisen oppimisen
periaatetta. Erityisen tärkeää on se, että suomalaiset saavat hyvät valmiudet
hankkia, muokata ja käyttää tietoa. Koulutusjärjestelmän on oltava
joustava, jotta se voi vastata ihmisten erilaisiin ja elinkaaren aikana muuttuviin tarpeisiin ja jotta se voisi reagoida myös työelämässä tapahtuviin
muutoksiin palvellen yritysten tarpeita.
Työssä oppiminen kuuluu olennaisena osana tämän päivän kouluttautumiseen.
Oman työn ohella opiskelu ja henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien
laadinta hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia. Omassa työssä
opittujen taitojen osoittamiseksi luotu näyttökoejärjestelmä ja mahdollisuus
suorittaa ammattitutkinto nivovat työelämän ja opiskelun entistä paremmin
yhteen. On hyvä, että tällainen ammattitutkintomahdollisuus on
tulossa myös kotitalouskonealalle.
Kuten aikaisemmin totesin, on hallitus omilla toimillaan edesauttanut
taloutemme myönteistä kehitystä. On kuitenkin muistettava, että taitavalla
talouspolitiikalla voidaan luoda vain onnistumisen puitteet. Varsinaiset
työnteon hedelmät syntyvät ensisijaisesti suomalaisten työntekijöiden ja
yrittäjien käsissä.
Ilman järjestöjä yrittäjä olisi monesti varsin yksin ongelmineen. Liittotoiminta
saattaa saman alan yrittäjät yhteen ja tarjoaa foorumin erilaisten kysymysten
pohtimiseen. Tämäkin liittokokouksenne tarjoaa mahdollisuuden
yhdessäoloon ja keskusteluun tärkeistä yhteisistä asioista.
Arvoisat Suomen kodinkonehuoltojen liitto ry:n liittokokousedustajat!
Valtioneuvoston puolesta toivon Suomen kodinkonehuoltojen liiton jäsenille
menestystä yritystoiminnassanne tänään ja tulevaisuudessa. Toivon,
että suomalaiset kuluttavat entistä enemmän ja että taloutemme kasvu
antaa meille kaikille siihen entistä paremmat mahdollisuudet.